Puheripuli

Musta tuntuu että palaan tämän blogin pariin aina kun en osaa päättää mitä tehdä. Selaan nettiä uudella puhelimellani etsien sopivaa tausta kuvaa, luen tatuointilehdestä juttua taiteliasta Richard Salcidosta, mietin mitä sitä piirtäisi, etsin isnpiraatiota ja mietin kulunutta ja jäljellä olevaa kesää.

Aika on lentänyt siivillä enkä ehdi ottaa kiinni tavoitteista ja toiveista jotka tälle kesälle asetin. Hauskaa on kuitenkin ollut. Olin jokinen aika sitten Annin mökillä kaveriporukalla viisi päivää. Aika ei tullut missään vaiheessa pitkäksi. Uimme pari kertaa kylmässä vedessä, saunoimme lähes jokapäivä, joimme, pelasimme lautapelejä ja korttia, grillasimme, katsoimme Digimonia ja Aquamania VHS-kaseteilta ja viihdytimme toisiamme jutuillamme. Säät olisi voineet olla paremmatkin. Anni toitotti monta kertaa kuinka sunnuntaina on lämmin rantapäivä mutta silloin satoikin kaatamalla koko päivän läpi. Ilmat ei kuitenkaan meitä haitanneet ja nautin mökkireissusta, toivon pääseväni pian takaisin.

Oi mikä party hard kuva

Iloinen peruna

Muutaman päivän päästä mökkireissusta koitti Ruisrock Turun Ruissalossa. Menimme Willen, Sannin ja Sannan kanssa Huittisten kautta leirintäalueelle jo torstaina jossa leiriydyimme maanantaihin asti. Ensimmäinen yö oli märkä, kirjailemmisesti. Nukuin teltassani kaksin Sannan kanssa ja tottakai teltan katosta vuosi vesi läpi jo ekana yönä. Muut päivät olivat onneksi lämpimiä eikä enään satanut mutta telttamme keräsi hirveästi kosteutta ja aamusin sai herätä jo yhdeksältä tunkkaiseen kuuman kosteaan hikilätäkköön. Seuraavanapäivänä leiriimme liittyi lisää Tamperelaisia, suurinosa lukiostamme. Meille syntyi mukava pieni Tampere-kommuuni jonka tunnuslauluksi kehittyi "Tule kanssani kylpyyn" kiitos teltta naapureidemme tavan herättää koko leirintäalue soittamalla tätä mukavaa kappaletta uudelleen ja uudelleen. Itse festarit sujuivat mukavasti vaikkakin jalkani olivat lähellä kuolemaa koska olin unohtanut kävelykenkäni kämpilleni. Itse halusin pääasiassa nähdä vain Bastillen ja Haloo Helsingin, joista molemmat vetivät keikkansa aivan täydellisesti. Kyseisten artistien lisäksi katsoimme yllättävän hyvän Sonata Arctican, Erinin, loistavan David Guettan, The Offsrpingin, Happo Radion, Stam1nan, Samuli Putron, Michael Monroen, Jukka Pojan, Loirin, You me at sixin ja ties mitä muuta. Lisänä kakun päälle näimme tietenkin 100 puskiin ja veteen kusevaa miestä, 666 känniääliötä sekä suurimman ihmismassan jossa olen elämän aikanani tarponut. Viimeisenä yönä olin niin poikki että olisin ollut valmis lähtemään minuutilla millä hyvänsä mutta pidimme vielä pienet illanistujaiset. Maanantaina lähtö oli kello kahdentoista pintaan ja voin sanoa että se oli elämäni nopein automatka, nukuin suurimman osan siitä ja ennen kuin huomasinkaan olimme jo Tampereen rautatieasemalla josta jatkoin suoraan hullujen kantamuksieni kanssa Hämeenlinnaan.

Leirimme, meidän teltta sininen vasemmalla

Taidetta

MMMh sexyyyy

taas taidetta

Meijän söpösti edustava jengi

Muun aikani olen viettänyt kavereideni kanssa, eniten olen ollut Annin seurassa. Olen käynyt pari kertaa Helsingissäkin. Viime perjantaina pidettiin picnic johon tuli vähemmän porukkaa kuin piti mutta oli ihan lepposaa kahdeksalla hengellä Ahveniston rannalla. Eilen käytiin taas uimassa ja kumiveneilemässä. Jokainen kesäpäivä on erilainen ja nautin täysin rinnoin. Lontoon reissu lähenee, enää 15 päivää. Voisin kiljua ilosta ja pelosta. Vielä ennen sitä pitää nähdä kavereita, mennä Annille Riksuun ja käväistä Tampereella nappaamassa muutaman tavaran mukaan Lontooseen.

Tällainen purkaus tällä kertää. Katsotaan mitä kerrottavaa minulla seuraavalla kerralla on. Olen kuvannut videonpätkiä joista teen videon heti kun saan ostettua videonmuokkausohjelman paskaiselle koneelleni. Painun tästä nyt piirtämään, tai ehkäpä katson taas jakson Orange is the new Blackia... Heissan <3

Helsingin kasviteteellisestä puutarhasta